Ostoskori
0
0,00 €
Näyttelyt 2025
Vuoden 2025 taiteilijat
8.-26.1.2025 Hakula & Huhtinen & Salminen & Suonikko
5.-23.2.2025 Nelli Tanner
5.-23.3.2025 Jeremi Biziuk
10.4-18.5.2025 Sipoon kunnan kulttuuritoimi HUONE - RUM
28.5.-15.6.2025 Kaarina Haka
9.-27.7.2025 Siina Levonoja
6.-24.8.2025 Vaula Siiskonen (Art Sibbe`25)
3.-21.9.2025 Johanna Ilvessalo
1.-19.10.2025 Marjo Hyvärinen, Ida Nisonen, Heidi Savilakso-Saatsi
29.10.-16.11.2025 Juho Nikkilä
26.11.-14.12.2025 Minja Revonkorpi
Pesula Galleriassa nyt!
Iholla
Marjo Hyvärinen, Ida Nisonen ja Heidi Savilakso-Saatsi
1.-19.10.2025
Iholla on kolmen tekijän yhteisnäyttely. Kuvataiteilijat Marjo Hyvärinen ja Heidi Savilakso-Saatsi sekä monimedia- ja performanssitaiteilija Ida Nisonen kuuluvat myös Sipoon taiteilijoihin.
Iholla käsittelee naiseuteen ja sukupuoleen liittyviä teemoja pohtien valtaa, vallankäyttöä ja kulttuurisia normeja lähestyen teemaa monipuolisesti eri näkökulmista. Teokset pohtivat rajoja, kehollisuutta ja sukupuolen moninaisuutta, sitä mitä on olla omassa kehossaan.
Hyvärisen, Nisosen ja Savilakso-Saatsin teokset toimivat vertauskuvana sille, kuinka historialliset vallan rakenteet ja kulttuuriset kuvastot eivät ole kadonneet, vaan ne nousevat yhä uudelleen esiin:
"Kun olemme iholla, olemme rajapinnalla, ulkoisen ja sisäisen välissä.
Kun olemme iholla, olemme rajalla, jossa saa kulkea vain omistajan luvalla.
Kun olemme iholla, olemme paikassa, jossa jokamiehen oikeudet eivät päde."
Marjo Hyvärisen (s. 1974), kuvataiteilija, eri tekniikoin toteutetut teokset etsivät ja piirtävät näkymättömiä rajoja tyttöyden/naiseuden ja vääristyneen vallankäytön väleihin.
Ida Nisosen (s. 1981), monimedia- ja performanssitateilija, syanotypiavedokset, hiiltynyt puu ja kivi muodostavat installaaioita jotka käsittelevät naiseuden esittämistä ja vallan kuvastoa historian, lääketieteen, taiteen ja populaarikulttuurin kautta.
Heidi Savilakso-Saatsin (s. 1980), kuvataiteilija ja taidekasvattaja, monotypiagrafiikka kietoo katsojan valon ja varjon rajapintaan. Teokset hohtavat UV-valossa, jolloin ne paljastavat uuden kerroksen ja haastavat katsojan näkemään enemmän kuin pintaa. Savilakso-Saatsi käsittelee töissään naiseutta ja sukupuolen moninaisuutta: kuvissa hahmo voi yhtä lailla olla miesoletettu, nainen tai jotain määritelmien ulkopuolella.
Menneet näyttelyt
Tilallisia veistoksia
Johanna Ilvessalo
3.-21.9.2025
Johanna Ilvessalon näyttely Tilallisia veistoksia on veistoskokonaisuus, joka tarkastelee ihmiselämän haurautta, sattumanvaraisuutta ja maailman jakautuneisuutta. Näyttely yhdistää aikaa, materiaa ja tilaa hienovaraisesti – teoksissa on yhtä aikaa läsnäoloa ja poissaoloa.
Teokset rakentuvat ristiriitaisista materiaaleista, kuten teräksestä ja lasista, joiden kautta syntyy jännite kestävyyden ja haurauden välillä. Näyttelypaikka, entinen mielisairaalan pesula on ollut keskeinen lähtökohta näyttelyn syntyprosessille.
Teoksessa Lumi peitti jäljet jäällä on punainen tyhjä lasten takki, vailla kehoa. Sen voi nähdä miten jotkut kokemukset ja tarinat jäävät vaille sanoja. Teos voi olla on sekä henkilökohtainen, että kollektiivinen muistikuva, se voi koskettaa menetyksen, erillisyyden tai turvattomuuden tunteita.
Johanna Ilvessalo (s. 1964, Helsinki) on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka työskentelee pääasiassa kuvanveiston parissa. Hän opiskeli Taidekoulu Maassa (1986–1990) ja Taideteollisessa korkeakoulussa (1998–2002) sekä valmistui Taiteen maisteriksi Kuvataideakatemian kuvanveiston osastolta vuonna 2012. Ilvessalo on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin vuodesta 1990 alkaen. Ulkomailla hän on viimeksi esiintynyt Tarton taidehallissa vuonna 2019, ja kotimaassa hänen töitään nähtiin kesällä 2025 Wiurilan Nykytaiteen biennaalissa Halikossa.
Vuoden 2021 Helsingin taiteilijaksi valitun Ilvessalon teoksia on useiden säätiöiden ja kaupunkien, Valtion, Nykytaiteen museo Kiasman, Espoon modernin taiteen museo Emman kokoelmissa. Hänen julkisia teoksiaan on muun muassa Vilnassa (2014) ja Vantaan Jokiuoman puistossa (2024, Vantaan taidemuseo Artsin kokoelma). Lisäksi hän on toteuttamassa yhdessä kuvanveistäjä Pertti Kukkosen ja arkkitehti Pekka Ojalammin kanssa teosta, joka paljastetaan kesällä 2026.
ArtSibbe `25
Vaula Siiskonen
Maalauksia
6.-24.8.2025
Ensin ovat luonnoskirjat.
Merkintöjä säätiloista, maisemista, eläimistä.
Täytyy tietää, miten asiat ovat.
Sitten tulevat maalaukset,
yksittäisiä havaintoja ja muistikuvia.
Keltainen pelto, Oranssi pelto
Roosa auringonlasku merellä
Tuulenvire vedenpinnassa
Jäätymispiste
Metsä
Omia jälkiä
Muutamat tehty jo vuosia sitten,
mutta vasta nyt valmiita.
Vaula Siiskonen, Kuvataiteilija:
"Maalaan luontoa ja säätiloja sekä seuraan lintujen elämää piirtämällä niistä taiteilijakirjoja. Tyydyn siihen mitä luonto haluaa minulle esittää.
Mikä tahansa luonnonmaisema on maalaamisen arvoinen, sillä kaikki se mikä tapahtuu luonnolle, vaikuttaa myös ihmisen elämään."
Levolle lasken
Siina Levonoja
9.-27.7.2025
Levolle lasken -näyttely jatkaa teossarjaa, jonka pääosassa ovat lepäävät siipiparit. Sarjan ensimmäinen teos, Väsyneet -installaatio valmistui Turun B-galleriaan 2022. Installaatio koostui keraamisista siipipareista. Ukrainan sota oli alkanut saman vuoden alussa, ja siipiparien tekemisestä muodostui minulle kanava sotauutisten käsittelyyn.
Teossarjan installaatiot ja veistokset muodostavat johtopäätöksiä henkilökohtaisen uupumuksen, koronavuosien ja sodan aiheuttamista kokemuksista ja tunteista. Siipipareissa on jotakin lohdullista, kun ne lepäävät toisiaan vasten. Tulkinta siitä, mitä siivet edustavat, jää kuitenkin katsojalle.
Kirjailija Thomas Schlesser kertoo Helsingin Sanomissa 19.6.2025, että "Koska tunteista on vaikea puhua, käsittelemme niitä tarinoiden kautta. Siksi museot ovat loistavia paikkoja aloittaa vaikeitakin keskusteluja. Taideteoksiin puristuu tuhansia tarinoita, usein koko ihmisyyden historia."
Siina Levonoja (s. 1982) on helsinkiläinen kuvataiteilija (TaM). Levonojan monipuolinen työskentely rakentuu performanssista, installaatioista, kuvanveistosta ja piirtämisestä. Levonojan työt käsittelevät usein lajirajat ylittäviä kohtaamisia ja yhteiseloa sekä ihmisen suhdetta muihin eläimiin.
Hän valmistui taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston (ARTS) Visual Cultures, Curating and Contemporary Art (ViCCA) -ohjelmasta 2019 ja hän on opiskellut myös LUCA School of Artsissa Gentissä, Belgiassa. Hänen teoksiaan on mm. Suomen valtion taidekokoelmassa. Levonoja on kotoisin Sastamalasta ja hän asuu ja työskentelee Helsingissä.
MIELENTILA
Kaarina Haka
28.5.–15.6.2025
Mielentila on abstrakti maalauksellinen installaatio. Se muodostuu ompelemistani kolmiulotteisista muodoista, joiden materiaalina olen käyttänyt tekstiilejä edellisten näyttelyiden puretuista töistä. Valmistin ensin yksityiskohtia, jotka työn edetessä löysivät paikkansa toistensa lomasta ja kasvoivat kerroksia. Nämä kokonaisuuden osat muotoutuvat ja muuttuvat aina siihen asti, kunnes lopullinen teos syntyy näyttelytilaan ilman ennakkosuunnitelmaa. Ripustus on jännittävä hetki, jolloin siihen varatussa ajassa minun pitää tehdä näyttelytilassa ratkaisut teoskokonaisuudesta. Lopputulos on yksi mukaelma - ajan ja paikan synnyttämä heijastuma mielentilasta, jossa tiivistyy hetkeksi purkamisesta lähtenyt päättymätön projekti.
Kaarina Haka (s.1974) opiskeli maalausta Kuvataideakatemiassa, mutta on työskennellyt installaatioiden parissa opiskeluajoistaan vuosituhannen vaihteesta lähtien. Maalauksen ajatus ja kierrätysmateriaalien käyttö on aina ollut vahvasti osa hänen työskentelyään. Viime vuosina hän on erityisesti keskittynyt erilaisten tekstiilien työstämiseen monimuotoisesti veistoksista taideasuihin. Kaarina Haka asuu ja työskentelee Helsingissä.
HUONE - RUM
Sipoon kunta & Sipoon taidekoulu & Mari Paikkari
10.4.-18.5.2025
Huone-Rum-näyttely on kuvaveistäjä Mari Paikkarin ja Taidekoulu -oppilaiden yhteisesti suunnittelema ja toteuttama näyttely.
Mari Paikkarin teokset, yhdessä Artborgin ympäristön ja ent. Nikkilän sairaalan historian kanssa, ovat inspiroineet Sipoon Taidekoulun oppilaita. Heidän teoksistaan rakentuu yhdessä Paikkarin keramiikan kanssa orgaaninen ja hengittävä taidekokonaisuus. Huone-Rum elää ja hengittää vuorovaikutuksessa näyttelyvieraiden kanssa, jotka saavat työpajoissa jättää oman jälkensä tilaan.
Näyttelyn järjestää Sipoon kunnan kulttuuripalvelut yhteistyössä Taidekoulu Sipoossa kanssa.
Helsinkiläinen kuvanveistäjä Mari Paikkari (s. 1983) on työskennellyt materiaalilähtöisesti saven ja keramiikan parissa vuodesta 2008 lähtien. Hänen teoksiaan on ollut esillä lähes sadassa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä, ja hän on ollut myös mukana kymmenissä poikkitaiteellisissa teoksissa, joissa esimerkiksi nykysävellys ja keramiikalla luodut äänimaailmat ovat kohdanneet.
Taidekoulu Sipoossa toimii Nikkilässä ja Söderkullassa ja tarjoaa kuvataiteen laajan oppimäärän mukaista perusopetusta 6–19-vuotiaille lapsille ja nuorille. Taidekoulussa opitaan monipuolisesti kuvataiteen eri tekniikoita ja yhdessä tekemistä. Taidekoulu Sipoossa -toiminta on osa Porvoon taidekoulua.
THROUGH THE WEAVED GRASS
Jeremi Biziuk
8.-23.3.2025
Keskittyessään viimeisen vuoden synteettisten ja orgaanisten äänien ja kuvien suhteeseen, nyt Jeremi Biziuk luo ympäristöä, jossa hänen dynaaminen työskentelynsä lepää ja hengittää tilassa. Tämä ympäristö koostuu pääasiassa erilaisista tekstiileistä, vaatekappaleista ja työkaluista, joita taiteilija on käyttänyt esiintymisissään parin viime vuoden aikana.
Nämä kaikki ovat olleet osa jatkuvaa prosessia, jossa taiteilija keksii henkilökohtaisen perinteensä uudelleen äänipohjaisen rituaalin ja pakkomielteen avulla. Esitelläkseen tätä jatkuvaa prosessia taiteilija on koostanut käyttämänsä esineet installaatioksi, jossa hänen asunsa ja musiikilliset työkalunsa yhdistyvät hänen kuratoituun dokumentaarioon tästä prosessista, käyttäen erilaisia audiovisuaalisia välineitä.
Näyttelyssä käytetään ääntä, kuvastoa, tuntoherkkyyttä ja kerrontaa tekeillä olevasta rituaalista – taiteilijan jatkuva yritys muokata vähäisiä olemassa olevia resursseja uuteen muotoon, resonoiden hänen puuttuvaa kuulumisen tunnettaan jonkin tietyn paikan kanssa.
Käyttämällä keinotekoisia, synteettisiä keinoja, luodaan jotain orgaanista ja persoonallista – jotain, joka ei ole sidottu maantieteelliseen sijaintiin, vaan sitä kantavaan kehoon.
Jeremi Biziuk on puolalainen audiovisuaalinen taiteilija, joka asuu ja työskentelee tällä hetkellä Alankomaissa. Hänen taiteellinen toimintansa käsittelee henkilökohtaisen perinteen ja rituaalien uudelleenkeksimistä, saaden vaikutteita slaavilaisten ja itäeurooppalaisten kulttuurien pakanallisista käytännöistä ja kuvista. Hänen kiinnostuksensa piilee synteettisen ja orgaanisen kontrastissa, jonka hän jakaa ääniesitysten ja installaatioteosten kautta.
Perhe (Family), Chapter III
Nelli Tanner
5.-23.2.2025
Muistamisen yksi väline on kertominen. Muistin eri tilat ja muistoista kertomisen muuttuminen tallentuu videoille. Kertomuksista rakentuu esityksiä ja uusia kertomuksia, dialogeja. Läsnäolo ja poissaolo näyttäytyvät hitaina ja hienovaraisina muutoksina, joiden kohtaaminen vaatii hetken aikaa.
Kuolinpesän esineistö, luettelointi ja dokumentointi ovat toimineet lähtökohtana installaatiolle. Näyttelytilaan rakennettu tilasidonnainen installaatio muodostaa vuoropuhelun ja muotokuvia. Installaatio koostuu mm. videoista ja ääniteoksista.
Nelli Tanner (s. 1976) on vantaalainen kuvataiteilija, joka työskentelee laaja-alaisesti installaatioiden, korutaiteen ja osallistavan taiteen parissa. Tannerin teokset perustuvat havaintoihin ihmisten toiminnoista arjessa ja ihmisen suhteesta arkisiin esineisiin . Tanner on valmistunut Gerrit Rietveld Academiesta (BA), Hollannista ja Saimaan Ammattikorkeakoulusta kuvataiteilijaksi (YAMK). Tannerin näyttelytoiminta on ollut jatkuvaa ja kansainvälistä vuodesta 2000 alkaen.
Tanner työskentelee parhaillaan Taiteen edistämiskeskuksen myöntämällä kolmivuotisella taiteilija-apurahalla.
Signaalit
Anna Hakula & Venla Huhtinen & EMC Salminen & Jussi Suonikko
8.–26.1.2025
Viestit kulkevat radioaalloilla, paperilla, eri medioissa. Salaisia viestejä ei ole tarkoitettu ulkopuolisille ja joitain viestejä ei tule itsesensuurin vuoksi edes lähetettyä. Työryhmän Hakula-Huhtinen-Salminen-Suonikko teokset avaavat erilaisia näkökulmia kommunikaatioon, yhteyksiin ja signaaleihin. Teosten tekniikat vaihtelevat ääni- ja tilainstallaatioista monimedianauhateokseen ja maalauksiin. Osa teosten viesteistä on tulkittavissa - osa jää salaisuuksiksi.
UNWRITTEN IV (2021/2024)
Ääni-installaatio, Anna Hakula
Vuonna 2021 ensimmäisen kerran rakennetun UNWRITTEN-nauhan ytimessä on ristiriita sisäisen ja ulkoisen todellisuuden kesken: kuulemme kuulokkeista rakkauskirjeiden kirjoittamista, paflettien laatimista, piirtämistä, oman sisimmän paljastamista, mutta emme näe kuin tyhjän paperin. Luovuus kiertää ääninauhoilla sykleissä: tekemistä seuraa tuhoaminen – paperin repiminen, puristaminen ja jopa polttaminen, emmekä vieläkään näe muuta kuin tyhjän paperin. Teoksen kokija ei tiedä, mitä ääninauhalla tuhotaan, eikä sitä, kuka tuhoaa.
Ääninauhojen tekstit ovat aitojen ihmisten tunnustamia tekemättömiä vallankumouksia, joita he ovat jättäneet Brigitta Muntendorfin ja Michael Höpfnerin installaation "Memorial of Rebellion" uurnaan keväällä ja kesällä 2021.
Anna Hakula (s. 1986) on äänen ja tilan suhdetta tutkiva arkkitehti ja säveltäjä. Hänen taiteellisessa työskentelyssään kehollisuudella ja tilan moniaistisella kokemisella on tärkeä rooli. Hakulan sävellyksiä on kuultu mm. Saksassa nykymusiikkifestivaalilla (Tiefshoen 4), Tukholmassa ja Turussa (WeW! 2021). Viime aikoina hän on keskittynyt monimediateoksiin, joissa hän on tutkinut erilaisia materiaaleja, kuten paperia ja keramiikkaa. Teoksia on ollut koettavissa mm. Tampere Biennalessa, Meidän Festivaalilla, Taide- ja museokeskus Sinkassa, Myymälä2-galleriassa, Tampering festivalilla, TADweek:lla ja Viitasaarella Musiikin aika -festivaalilla.
ERROR 404
Öljyvärimaalauksia, Venla Huhtinen
Venla Huhtisen öljyvärimaalaukset vievät katsojan retrohenkiselle aikamatkalle kommunikaation monitasoiseen maailmaan, jossa signaalit, viestit ja niiden tulkinta kohtaavat visuaalisessa vuoropuhelussa.
Teosten graafisia objekteja kehystävät kädet, jotka viittaavat ihmisen osallisuuteen viestien luomisessa, tulkitsemisessa ja lähettämisessä. Värimaailma ammentaa inspiraationsa menneiden vuosikymmenten estetiikasta ja synnyttää teoksiin nostalgiaa.
Maalaukset pitävät sisällään salaperäisiä viestejä, jotka on koodattu numeroasemien lähetyksistä inspiroituneella tavalla. Huhtinen kutsuu katsojan pohtimaan mitä numeroyhdistelmät voivat tarkoittaa ja kenelle viestit on ehkä osoitettu. Viestien sanoma kumpuaa taiteilijan ajatuksen virrasta teosprosessin ajalta – merkitykset ovat yhtä aikaa henkilökohtaisia ja monitulkintaisia.
Venla Huhtinen (s. 1995) on turkulaislähtöinen, sittemmin helsinkiläistynyt kuvataiteilija, muralisti ja muotoilija. Hänen päämedioitaan ovat muraalit, öljyvärimaalaukset sekä installaatiot. Huhtinen on koulutukseltaan muotoilija, mutta on viimeiset vuodet työskennellyt puhtaasti taiteen parissa. Huhtinen on ammentanut inspiraatiota taiteeseensa taiteilijaresidenssijaksojen ja työharjoittelujen myötä Etelä-Amerikasta ja Afrikasta. Hänen taiteensa on tunnettu räiskyvistä väreistä, graafisista elementeistä ja erityisesti käsistä, jotka seikkailevat absurdeissa ympäristöissä. Huhtisen muraaleja on nähtävillä katukuvassa ympäri maailmaa sekä monien yritysten seinillä. Hänen teoksiaan on ollut nähtävillä niin Amos Rexin taidemuseossa kuin pienemmissä galleria- ja ravintolanäyttelysssäkin.
VALOMERKIT
Installaatio, EMC Salminen
Valomerkit (2025) on akryylista, CD-levyistä ja valosta koostuva kineettinen installaatio. Teos on saanut inspiraationsa valon liikkeestä ja sen mukana kulkevista viesteistä. Installaatio on sovitettu Pesulan näyttelytilan ja viereisen Numbers Stations ääni-installaation kanssa yhteensopivaksi.
EMC Salminen (s. 1993) on tieteen ja taiteen rajapinnasta inspiroituva ja siinä työskentelevä arkkitehti. Hänen installaatioitaan on ollut esillä festivaaleilla ja purkutaideprojekteissa eri puolella Suomea.
NUMBER STATIONS
Ääni-installaatio, Jussi Suonikko
Numeroasemat ovat lyhytaaltotaajuuksilla toimivia arvoituksellisia radioasemia, joiden alkuperää ja käyttötarkoituksia ei varmasti tiedetä. Arvellaan, että numeroasemat ovat valtioiden omistamia ja että niiden avulla lähetetään salaisia viestejä vieraissa maissa operoiville vakoojille. Numeroasemien lähetykset koostuvat yleensä numerosarjaa toistavasta nauhoitetusta äänestä, mutta ne voivat sisältää myös ääneen luettuja kirjaimia, satunnaisääniä, sähkötystä, kohinaa ja musiikkia. Numeroasemia on ollut käytössä ensimmäisestä maailmansodasta tähän päivään ja erityisen vilkasta toiminta oli kylmän sodan aikaan.
Numbers Stations -ääni-installaatiossa kuvitteelliset numeroasemat luovat hiljalleen etenevän aavemaisen äänimaiseman. Teosta värittävät konkreettiset ja synteettiset äänekset sekä yksittäisten instrumenttien äänet, jotka sekoittuvat melun ja musiikin rajapinnalla liukuvaan radiokohinaan. Nais-, mies- ja lapsiäänet lukevat numeroasemien ääniä eri kielillä. Installaatio ei ota kantaa, ennemminkin ihmettelee; kenelle numeroasemat viestivät ja saako niitä edes kuunnella? Installaatio on muodoltaan loputtomasti luupattava nauhateos, joka kestää kokonaisuudessaan noin 30 minuuttia. Teos sisältää myös ratkaistavan koodin.
Installaation ihmisäänet ovat osin aitoja ja osin äänisyntetisaattoreilla luotuja. Installaatiossa on myös käytetty ehjiä, rikkinäisiä ja manipuloituja radiovastaanottimia sekä joitakin sähkösoittimia. Lisäksi mukana on sämplättyjä lyömäsoittimia. Teos esitetään kahdesta vanhasta putkiradiosta, joiden sisään on kätketty studiotason kaiuttimet.
Jussi Suonikko (s. 1980) on tamperelaistunut helsinkiläislähtöinen muusikko ja musiikkiteknologi. DIY-estetiikkaan mieltyneenä hän on työskennellyt äänisuunnittelijana sekä laajalti äänitteiden parissa lähes kaikissa äänitetuotannon rooleissa. Jussi Suonikon ääniteoksia on ollut esillä mm. Tampere Biennalessa, Avantin Suvisoitossa ja Tampere 240 – taidetta Tammerkosken varrella -teoskokonaisuudessa (2019).